Ikkunanpesun laiminlyöminen tekee kuitenkin koko asunnosta epäsiistin oloisen. Tarkoitukseni on tässä selittää, miten pestä ikkunat mahdollisimman vaivattomasti mutta kuitenkin laadukkaasti.
Ensimmäinen tapa on klikata http://www.kumpulankevat.com/ ja tilata sieltä ikkunanpesu. Meillä on kuuden vuoden kokemus aiheesta ja ammattitasoiset työvälineet. Ikkunanpesumme sisältää myös sälekaihtimien, ikkunoiden puuosien sekä ulkopuolisten ikkunalautojen puhdistuksen. Hoidamme myös tavaroiden siirtelyn pois ikkunoiden edestä sekä niiden tuonnin takaisin pesun jälkeen.
Toinen tapa on hankkia ensin itsellenne kunnolliset työvälineet. Tässä kuva, millaisia ne ovat:
Ylläpitäjän kokemuksen mukaan tällainen varustus suorastaan pieksee kaikki markkinoilla olevat ikkunanpesukojeet ja -laitteet. Tässä on siivousalan erikoisliikkeestä hankitut leveät pesuvarret ja niissä mikrokuituiset pesusukat, joita on hyvä olla muutama varastossa välillä vaihdettavaksi. Kuivaimet ovat metallisia, niitä on leveä ja kapea erilaisiin ikkunoihin. Oleellista on, että niihin on mahdollista vaihtaa kumiosa yhden pyöristyttyä. Vain terävä kumireuna kuivaa ikkunan raidattomaksi. Siivousalan liikkeet myyvät vaihtokumeja.
Tietysti hyvä olisi olla myös pari teleskooppijatkovartta, ettei koko ajan tarvitse kiipellä tikkaita ylös alas. Ns. ikkunajigillä voi 'veistää' pois esim. maalitahroja ikkunalaseista. Sekä vielä kymmenkunta mikrokuituliinaa ja sumutin puuosien puhdistusta ja viimeistelyä varten. Tällainen varustus kokonaisuudessaan maksaa vähintään sata euroa.
Valitettavasti marketeissa myytävät edulliset ikkunanpesuvälineet (myöskään suomalaisen Sinin tuotteet) eivät ole laadultaan hyviä. Lisäksi ne ovat niin kapeita, että nykyaikaisten isojen lasien pesu on niillä turhauttavaa.
Sitten aloitetaan!
Mikrokuitupesin upotetaan veteen ja siitä puristellaan käsin enin kosteus pois. Mitään pesuainetta ei tarvita, kunhan sukan laatu on kunnollinen. Ikkunalasia hangataan ylös alas pesimellä. Lasin likaisuuden asteesta riippuu, kuinka monta kertaa. Kärpäsenkakat vaativat hiukan vaivannäköä. Vastoin yleistä kuvitelmaa kirkaskaan auringonpaiste ei haittaa, kunhan toiminta on sen verran ripeää, ettei lasi ehdi kuivua kesken kaiken.
Välittömästi pesun jälkeen lasi kuivataan kuivaimella vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, lopuksi vielä yksi veto ylhäältä alas oikeaa reunaa myöten. Tässä järjestyksessä on se suunnaton etu, että kaikki lasista valuva likavesi tippuu sen oikeasta alanurkasta, minne voi sijoittaa esim. sangon tai ison rievun. Näin lattiaa ei tarvitse ollenkaan suojata sanomalehdillä tms. Mikäli nyt joku vesiroiske parketille tulee, sen voi nopeasti pyyhkäistä pois rätillä ilman mitään vahinkoa.
Kuivaimen käsittely niin, ettei se jätä ikkunan kuivuessa esiin tulevia raitoja, on alussa kieltämättä hankalaa. Kuivaimen kumi kannattaa pyyhkiä kuivaksi mikrokuituliinalla jokaisen vedon välissä jäljen parantamiseksi. Yleensä toimii, kun kuivainta pitää 45 asteen kulmassa lasia kohti ja vetää tasaisesti. Jos kumi ei ole pilalle pyöristynyt, kuivainta ei tarvitse painaa ranne kipeänä.
Sitten vielä pyyhitään mikrokuituliinalla lasin reunat, ettei niihin vahingossa jää veden tippoja, joita kuivain ei kerännyt. Tässä vaiheessa on ylläpitäjän mielestä hyvä samantien puhdistaa sumuttimen ja mikrokuidun kanssa ikkunanpokat ja -puitteet. Likaisuusasteesta toki riippuen paikalla voisi olla imurikin kuolleiden kärpästen poistoon, mutta mustaa "kaupunkipölyä" ei imurilla pois saa.
Tämä sitten toistetaan jokaisen lasikerran kummallekin pinnalle. Mikäli vaivan määrä kauhistaa, usein saa kyllä ihan hyvän näköistä pesemällä ainoastaan sisimmän lasin sisäpinnan ja uloimman lasin ulkopinnan. Kaukonäköinen tapa on jokaisen lasin molemminpuolisen pesun jälkeen katsoa sitä valoa vasten, että huomaa siihen mahdollisesti jääneet tahrat ennen ikkunan sulkemista uudelleen.
Nykyaikaisissa ikkunajärjestelmissä on kiinnitetty huomiota välien tuulettuvuuteen, joten lasit voi sulkea heti pesun jälkeen takaisin. Etenkin 1980-luvun asennukset ovat kuitenkin hyvin tiiviitä - ja samalla niissä silti on usein maalaamattomat, kosteutta hyvin imevät pokat. Tämän yhtälön vuoksi niiden sisävälit menevät huuruun, mikäli ikkunan sulkee antamatta sen ensin kuivua rauhassa.
Jos vastaan tulee niin pieniä ruutuja, etteivät pienimmät käytettävissä olevat pesimet ja kuivaimet sovi niihin, suosittelisin suihkuttelemaan ruudun kosteaksi sumuttimella ja pyyhkimään mikrokuituliinalla puhtaaksi. Tällöin täytyy olla nurkissa erityisen huolellinen, ettei sitten valoa vasten niissä näy likaista 'pyöristymää'.
Sälekaihtimista voisi kirjoittaa erillisen luvun. Ihmekikkaa niiden puhdistamiseen ei ole. Täydellisen jäljen saa vain pyyhkimällä säleet yksitellen joko nihkeällä mikrokuituliinalla tai vaikka käteen vedetyllä puuvillahansikkaalla (jota täytyy kyllä useaan kertaan vaihtaa). Ellei laadun suhteen ole niin nuukaa, kohtuullisen tuloksen saa, kun laskee kaihtimen alas, kiertää säleiden yläpinnat näkyviin, suihkuttelee kaikki sumuttimella märiksi ja pyyhkii sitten mikrokuituliinalla säleiden suuntaisin vedoin. Kaupunkipölyn poistoon voidaan tarvita useampikin kostutus. Tällä menetelmällä säleiden yläpuolen toiseen reunaan jää kapea likaraita, koska kaihdinta irrottamatta pesu onnistuu vain toiselta puolelta.
Vai kannattaisiko sittenkin pyytää edes kerran vuodessa ammattilainen apuun? Muistattehan myös, että yksityisasunnoissa ikkunanpesu on 45% verovähennyskelpoista kotitaloustyötä.
